Dodiin, siinä se meän uus adoptiolaps on ny :-D

Päivä 1
Mustangi, oikealta nimeltään Sähikäinen, saapui residenssiin maanantaina 18.2.2008 noin 12 viikon ikäisenä. Veeran kans oltiin odoteltu tätä karva-apinaa saapuvaksi jo pidemmän aikaa ja nyt se sitten vihdoinki saatiin.

Kämppää oli valmisteltu uutta asukasta varten jo monta viikkoo etuajassa ja silti se kissanhiekkasäkki saatiin haettua vasta viittä minuuttia ennen kissan saapumista :P Ruokaa, leluja ja muuta tarpeellista Veera oli onnistunu hankkimaan sylikaupalla hyvissä ajoin joten näiltä osin kissan tyytyväisyys oli taattu.

Ajomatka luovutuspaikasta (eläinsuojeluyhdistys) kämpille sujui mallikkaasti, kissa ei turhia panikoinut saati yrittänyt viipaloida uutta elättäjäänsä. Mr. Mustangi oli ennemminki ihmeissään kun auton ikkunoiden läpi vilisti kaikennäköistä mielenkiintoista, liikkuvia valoja enimmäkseen. Asunnolle kun päästiin vihdoin, kannoin kissan vanhassa pyyhkeessään sisälle ja päästin sen tutkimaan paikkoja. Ensialkuun Mustangi lähinnä pyöriskeli laiskasti ympyrää ihmetellen uutta ympäristöä, mutta rauhottui siitä pian. Ruoka kelpasi heti alkuunsa ja kissan kanssa leikkiessä se näytti siltä kuin olisi asunut täällä jo pidempäänkin. Ei se kovin hirveesti ikävän merkkejä näyttäny, ja hyvä niin niin sopeutuminen tänne on helpompaa.

Kaikista leluista mieluisin näytti kissalle olevan tuo "onki", eli tikku jonka päässä roikkuu hiiren näköinen möllykkä. Tämän "möllykän" pitäisi ilmeisesti äänellä pomppiessaan, mutta juuri tämä yksilö on epäkunnossa. Tietenki. Anyways, kissa tykkää lelusta ja sehän on tärkeintä :-9 Heti ekan parin tunnin aika Mustangi sai revittyä tästä hiirestä sen höyhenhännän irti, mut sei sinänsä haittaa koska tällä irtonaisella höyhenellä on vain kiva härnätä kattia välil ja katsoa kuinka se hölmön näköisenä yrittää kynnet ojossa saada ilmassa liikkuvaa höyhentä kiinni.

Leikittiin ja tolskattiin aikamme ja kun istuin läppärini ääressä sängylläni, kissa tuli ja simmahti viereeni. Ja pieraisi helevetin härskin hajuisen pierun.

Yö meni hyvin, vähän piti heräillä aina silloin tällöin katsomaan mitä kissa touhusi, mut levollisesti se seki tuntu nukkuvan. Ja aamulla väsytti ihan sikana.


Päivä 2

Aamulla jännitti kuinka Mustanki pärjäis ittekseen kämpillä minun ollessani koulussa, mutta iltapäivällä palatessani huomasin että kissalla ei ollut sen suurempaa hätää täällä. Talo oli ehjänä ja ruokaakin vielä jäljellä :-9

Toinen päivä meni jo rutiinilla, leikittiin kissan kans eikä oikeastaan mitään sen kummempaa päässyt tapahtumaan. Sisarukset kävivät morjenstamassa uutta kaveriani, ja Mustanki näytti pitävän heistäkin.


Päivä 3

Aamulla ennenku taas katosin kouluun, laitoin kissalle tuoretta ruokaa ja annoin silmätipat niinku tähänki mennessä (kissalla oli ostohetkellä silmätulehdus johon saimme "kaupan päälle" silmätippoja). Arf, kun vaan tuo osais olla paremmin paikoillaan noiden tippojen laiton yhteydes :-F

Iltapäivällä saavuin kotiin ja hämmästelin kun kissaa ei näkynyt missään. Kutsuin sitä heti ja vaatekaapistani alkoi kuulua pientä kissan "ulinaa", avasin oven löysin sieltä karvaisen palleron joka vähän näytti vanhoilta villasukiltani. Mustangi oli jollain ilveellä saanut komeron oven auki, hypännyt sisään ja jäänyt sinne loukkoon. Toivottavasti sei vaan...

Sori, nyt on hankala kirjottaa ko tää yks karvaperse roikkuu kynsillä mun kädestä, mut koitetaan jatkaa x-D

Niin, niin olin sanomassa et toivottavasti sei vaan sit kovin kauaa kerinnyt olemaan siellä kaapissa. Ei se tosin ollu sinne mitään nesteitä ruikkinu tai muutenkaan paikkaa sekottanu joten ei sillä varmaan kovin suuri hätä ole ollut. Rapsutin ja hemmotelin sitä kyl siitä hyvästä että oli moiseen tilanteeseen joutunut, vaikka kissa ei itse näyttänyt olevan siitä moksiskaan :-9

Ja tästä päästään tähän hetkeen kun rustailen tätä blogia. Tarkoitus oli aloittaa tämän kirjoittelu jo heti ensimmäisenä päivänä, mutta homma venyi jostain syystä. Mutta nyt on saatu kiinni! Teksti jäi nyt vähän lyhyeksi tämän takia, ja vielä kun kirjottelen.. öö, kello näyttäis olevan jo 00:55 ni väsy puskee jo päälle.

Ihmettelen tässä kissan huvittavaa käyttäytymistä ja sitä mitä kaikkea nerokasta tekemistä se itselleen aina keksii. Näyttää siltä että tämä huone on täynnä kaikkee mielenkiintosta -- kissan vinkkelistä siis :-9 Mulla on tuossa kaappia vasten seisomassa vanhahko sininen imuri, ja just äsken ihmettelin ku kissa nosti vähän jo selkäkarvaa pystyyn ja lähti uhkaavasti kävelemään imuria kohden. Kohta huomasin et kissahan ei imuria sinänsä lähtenyt uhittelemaan vaan haaleaa peilikuvaansa imurin muovikuoren kyljessä :'-D Tyhmä. No ei vais, ihan fiksu eläin ja se tietää sen itsekki :-)

Hmm se on taas selvästi huomiota vailla. Tulee aina parin minuutin välein tuolta jostain ja hyppää mun kaulaan kädet ojossa, kirjaimellisesti. Sit se alkaa puskemaan päällään leukaani ja luikkii taas piiloon jonnekki :-9 Se kävi äsken ekaa kertaa tuol sen kantokopassa sisällä, jonka oli tarkotus olla vähän niinku omana huoneena kissalle. Sisällä tuossa kopassa on vanha pyyhe joka saatiin entiseltä kasvattajalta mukaan jotta kissalla olisi täällä edes jotain tuttuja hajuja (ei tunnu sit tämä paikka niin hirveän oudolta ja uudelta).

Jahas, ja se sai tiputettua mun Ford Mustang GT -julisteenki just seinältä T_T

Kohta pitäis taas antaa silmätipat ja painuu pehkuun.



Muuta

Pistän kissasta luultavasti jatkossa videoita YouTubeen kaikkien pällisteltäväksi, jos vain saan vielä Veeraltakin luvan :-9